Sunday, December 11, 2016

Mikä on sinun tulevaisuutesi?

Mitä sinun elämäsi on?


*piip piip piip*. Vittu. Herätyskello soi kello 5.30 keskiviikko aamuna. En jaksa herätä, vaan torkutan 15 minuuttia. Lopulta päätän herätä, mutta vain koska on pakko, vituttaa. Miksi pitää taas herätä näin aikasin? Miksi teen sen? Taistelen tieni kahvinkeittimelleni. Lattialla on roskia ja vaatteita, taaskaan ei ole jaksanut siivota. Laitan purut kahvinkeittimeen ja totean että keittiö on aivan siivoton. Ei kiinnosta.

Päivän lehti tulee luukusta sisään, taas Saara Aalto on etusivulla. Isis on teloittanut taas jonkun toimittajan. 10 vinkkiä joilla säästät rahaa... joopajoo, jääpi tämäkin lehti lukematta.
Kahvi alkaa tuoksua, kaadan sen kuppiin sekä lähden parvekkeelle. Ennen sitä vilkaisen lämpömittaria, -20'C vitun suomi, aina kylmä. Parvekkeella sytytän tupakan ja imen kehooni myrkkyä, kuollaanhan sitä muutenkin.

Alkaako kuulostamaan tutulta?


Seuraavaksi lähden töihin, väsyttää ja vituttaa samaan aikaan. Auto on jäässä, jes! Skrapaamisen jälkeen paska duuni kutsuu. Työpäivä menee ilman taukoja, ruokatunti kesti varttitunnin sekä kaikenlisäksi kaksi tuntia ylitöitä. Noh, saanhan tästä sentään rahaa elämiseen. Illalla kun pääsen kotiin, en jaksa tehdä mitään. Otan jääkaapista pari mikropurilaista ja syön ne. Menen tietokoneelle, en tee mitään tärkeää loppuiltaan ja juon ehkä pari olutta. Torstai aamuna sama ruljanssi lähtee käyntiin.

Tätäkö on elämä? Tätäkö haluat? Miten kauan jaksat tälläistä elämäntyyliä? Todennäköisesti palkkakin menee kädestä suuhun. Viikonloput menee ryypätessä, tai sitten olet tekemättä mitään kun ei ole rahaa.

Oma mielipiteeni on, että suurimmalla osalla suomalaisista on tämäntapainen/tyylinen elämäntyyli. S-marketin myyjällä, autoasentajalla, hitsaajalla, rakennusmiehellä, siivojalla jne. Käydään töissä että saadaan rahaa ruokaan ja odotellaan että päästään eläkkeelle. "Ei tässä kannata enää tämän ikäisenä muuta lähteä tekemään. Eläkkeellä on sitten rahaa ja voin tehdä mitä haluan." Miten? Tulet todennäköisesti saamaan eläkettä 700-1000e kuussa.

Täytät 82 vuotta, saat tietää että sinulla on syöpä ja kuolet pian. Viimeisen 10 vuotta olet kituuttanut pienellä eläkkeelläsi, juuri ja juuri saanut ruuan pöytään. 10 vuoteen et ole tehnyt mitään, et sitäkään vähää mitä teit ennen eläkkeelle pääsyä. Miten tässä näin kävi? Eikö minun ollut tarkoitus eläkkeellä toteuttaa kaikki unelmani? Mitä elämästä jäi käteen? Muistat vain sen, kuinka 40 vuotta siivosit citymarketin lattiaa.

Tuotako on elämä? Tuollaistako te ihmiset haluatte? Se on karu fakta, että synnyt kerran, elät ja sitten kuolet. Periaatteessa on aivan sama mitä teet elämälläsi, kuolet kuitenkin. Aivan sama, teetkö pankkiryöstön. Kutsutko sitä elämäksi, että olet juonut viimeiset 20 vuotta viinaa ja odotat kuolemaa?


Ei mitään järkeä


Tuo ylläoleva on kaikkea semmoista, mitä en ymmärrä. Miksi jättää tekemättä jotain asioita? "En kehtaa kun ihmiset puhuu sitten kylillä." "En viiti, en uskalla" jne jne. Tottakai ei pidä mennä tekemään mitään älyttömyyksiä. Mikä on sinun tulevaisuutesi? 

On aivan yhdentekevää, mitä _kukaan tällä planeetalla tekee. Aivan sama puhutaanko Einsteinista, Bill Gatesista vai Obamasta. Kenenkään teoilla ei ole mitään merkitystä lopulta. Maailma tulee tuhoutumaan, ja mukana menee kaikki ihmisen luoma. Jos joskus keksitään parannus syöpään, sekin menee siinä mukana. Vaikka kuinka kehiteltäisiin vedellä liikkuvia autoja, ja sellaisen keksijä olisi kaikkien mielestä maailman historiassa erittäin merkittävä henkilö, sillä ei ole väliä. Jos tää helvetin maapallo tuhoutuu, niin kukaan ei voi sille mitään ja oikeastaan ketään muualla ei edes kiinnosta.

"Minä en hyppää oravanpyörään. Teen vain niitä asioita jotka tekee minut onnelliseksi. Jos haluan vaikka jonkin uuden tavaran, niin ostan sen vain jos se parantaa elämänlaatuani. Miksi käyttäisin aikaani elämästä esimerkiksi tiskaamiseen? Ostan vain tiskikoneen. Aikani täällä on arvokkaampaa kuin astioiden jatkuva hinkkaaminen. Miksi käyttäisin aikaani siivoamiseen? Palkkaan vain siivoojan." (sitten joskus kun on rahaa moiseen) . Juurikin näin

Pysähdy ja mieti hetki. 


Mitä haluat elämältäsi? Moni varmasti vastaa että "no rahaa tietenkin." Rahaa ei ole, koska palkasta ei jää yli mitään. Jotkut taas  säästävät mielummin koko elämänsä "pahan päivän" varalle. Olen lukenut blogeja, joissa ihmiset tavoittelevat taloudellista riippumattomuutta, he perustelevat kituuttamistaan eri syillä ja sanovat että rahaa ei kannata käyttää vaikka elät vain kerran.

Se on totta. Rahaa kannattaa ja pitää säästää. Mutta miksi et käyttäisi rahaa tehokkaaseen autoon, jos se tekee sinut onnelliseksi ja sillä ajaminen on hauskaa? Säästät mielummin rahasi myöhempää varten. Olet onnellisempi kun elät tässä hetkessä, etkä jossain 10 vuoden päässä. Mistä tietää oletko enää elossakaan silloin? Niimpä.


Jos kysyn itseltäni, mitä haluan elämältäni, vastaan että vapautta. En tahdo olla töissä ja käyttää aikaani täällä johonkin millä ei ole minulle itselleni mitään merkitystä. Mutta ainoa asia, miten voit saada vapautta, on raha. En ymmärrä sitä, kuinka ihmiset valittavat että kun ei jää mitään säästöön, ja ei minulla tule olemaan rahaa näin pienillä tuloilla. No ei varmaan tule olemaan, jos käytät rahasi aivan holtittomasti. 

Pakko saada viinaa. 
Puhelinlasku on aivan helvetisti. (yli 50e)
Käympäs grillillä. 
Netflix
Autoon pitää ostaa uusi puskuri 
Iix, mun on pakko saada toi vaate!

Jokainen saa säästettyä edes 10 euroa kuussa. Se on 10 vuodessa vain 1200e, mutta jotainhan se on sekin? Kyllä sillä matkalla käy. Sitä paitsi, jos sen 10 euroa sijoittaa, niin säästetty/sijoitettu summa voisi olla realistisesti yli 1700e 10 vuoden päästä. Ihmiset mielummin tyytyvät siihen mitä nyt on, kuin että tekisivät asioille jotakin. 


Kateellisuus...just


Ihmiset ovat kateellisia niille joilla on jotakin. Menestyvä yritys, kiinteistöjä, osakkeita, varakkuutta. Vittu tuokin tuolla uudella mersulla ajelee. Sinulla voisi olla kaikki se sama, mutta olet vain valehdellut koko elämäsi itsellesi. Kaikille on alussa annettu samat työkalut kuin sinulle. Tottakai on näitä, jotka ovat perineet esimerkiksi firman tai rahaa, mutta se on vain osa, pieni osa. Tunnen paljon ihmisiä, jotka ovat aloittaneet tyhjästä. Jopa semmoisia, jotka ovat menestyneet, menettäneet kaiken ja menestyneet uudelleen. Mutta sinä tyydyt siivoamaan sittarin lattiaa ja valitat kun ei ole rahaa ja elämä menee päin vittua ja kun voivoivoi... 

Voivoi indeed. Sinä valitset elämäsi ja tulevaisuutesi. Sinä! Ei muut, eikä muiden valinnat. Kuolet joka tapauksessa, miksi et ottaisi vain kaikkea irti?

Jos tekee mieli kokeilla huumeita, kokeile. Jos haluaisit nähdä Grand Canyonin, ota pankista lainaa matkaan ja mene katsomaan! Mielummin sinä sitä muistelet myöhemmin, kuin sitä lattian pesemistä taikka auton korjaamista. Niin kauan kun et satuta muita ihmisiä, voit tehdä mitä vaan.


Mieti mitä tahdot ja ota se.

No comments:

Post a Comment